Basileios Suuren rukous

RUKOUS

Kiitän Sinua, HERRA, minun Jumalani, ettet ole hylännyt minua syntistä, vaan olet tehnyt minut otolliseksi osallistumaan pyhiin salaisuuksiisi. Kiitän Sinua, että olet tehnyt minut, kelvottoman, kelvolliseksi vastaanottamaan puhtaat taivaalliset lahjasi. Ihmisiä rakastava Herra, joka olet meidän tähtemme kuollut ja noussut ylös sekä lahjoittanut meille hyvyydeksi, sielun ja ruumiin pyhitykseksi nämä pelättävät ja eläväksi tekevät salaisuudet, suo niiden tulla minulle sieluni ja ruumiini parannukseksi, joka ainoan vastustajan karkottamiseksi, sydämeni silmien valistamiseksi, sieluni voimien rauhoittamiseksi, lujaksi uskoksi, vilpittömäksi rakkaudeksi, viisauden täydentämiseksi, käskyjesi pitämiseksi, jumalallisen armosi lisääntymiseksi. Suo että, minä niiden varjelemana eläisin pyhyydessäsi ja aina muistaisin armoasi enkä koskaan eläisi itselleni, vaan Sinulle, Herrallemme ja hyväntekijälemme, ja niin lähdettyäni iankaikkisen elämän toivossa tästä elämästä pääsisin ikuiseen lepoon, jossa juhlavierasten tiemu on lakkaamaton ja kasavojesi sanomatonta kauneutta näkevien ihastus on loppumaton, sillä Sinä, Kristus Jumalamme, olet Sinua rakastavien totinen toivo ja sanomaton ilo ja Sinulle ylistystä veisaavat kaikki luoduta iankaikkisesti.

2. rukous (Helluntain rukoukset)

Kiitetty olet Sinä Herra Kaikkivaltias, joka olet kirkastanut päivän auringolla ja valaissut yön tulenkirkkain hohtein sekä sallinut meidän elää tämän päivän ja saavuttaa ehtoo hetken. Kuule meidän ja koko kansasi rukous. Anna meille kaikille anteeksi syntimme, jotka olemme tahtoen sekä tahtomattamme tehneet. Ota iltarukouksemme vastaan ja lähetä perinnöllesi ylhäältä runsas armosi ja laupeutesi. Ympäröi meidät pyhillä enkeleilläsi, varusta meidät vanhurskauden sota-asein, suojaa meitä totuudellasi, varjele meitä voimallasi ja päästä meidät kaikesta hädästä ja kaikista vastustajan salahankkeista. Suo, että tämä ilta olisi meille täydellinen, PYHÄ, rauhallinen, synnitön, vapaa viettelyksistä ja petollisista mielikuvista niin kuin myös tuleva yö ja koko elinaikamme PYHÄN JUMALAN synnyttäjän sekä kaikkien maailman alusta Sinua kelvollisesti palvelleiden pyhien ihmisten esirukouksien tähden.

Kontakki 5. säv.

Sieluni silmät sokeutuneina minä tulen eteesi, oi Kristus

niin kuin sokeana syntynyt

ja synninkatumuksessa huudan Sinulle:

Sinä olet pimeydessä vaeltaville

kirkkaasti loistava VALKEUS.

Uusi Valamo Heinävesi 

		Kontakki Ortodoksinen kirkkomme on myös hymnien kirkko. Jumalanpalveluskirjat ja hymnien nuottivihot ovat täynnä mitä erilaisimpia nimityksiä ja otsikoita. Tarkkaavainen kuulija huomaa, että nämä nimitykset ovat tuttuja pappien saarnoistakin. Eri veisuihin ja niiden otsikoihin tutustutaan uskonnonopetuksessa jo alaluokilla. Ne tulevat tutuiksi jokaiselle ikonimaalauksen harrastajalle. Kirkkokuorolaiset hengästyvät niihin viimeistään suuren viikon palveluksissa. Kirkkomme säilyttämä hymnografinen aineisto on todellinen aarreaitta. Pääsiäistä ja joulua edeltävät paastokaudet ovat hymneistä rikkainta aikaa. Pääsiäispaaston hymnit on koottu omaan Triodion-nimiseen kirjaan. Joulupaaston hymniaarteisto taas löytyy Minea-nimisistä kuukausikirjoista. Kalenteripäivän pyhää muistoa käsittelevien hymnien lomassa on yhä enemmän joulun teemaan syventäviä veisuja mitä lähemmäksi juhla tulee. Hymnien maailma on rikas, laaja ja syvä. Vuosisatojen saatossa eri jumalanpalvelusten rakenne on kehittynyt edelleen ja matkalla muovautunut. Vanhemman materiaalin oheen on lisätty uudempaa aineistoa. Välillä materiaalia on tiivistetty, välillä täydennetty. Kontakki-termi on ortodoksisen hymnografian avain sanoja. Se on kreikankieltä (kr. kontákion) ja lainattu sellaisenaan niin kirkkoslaaviin (mksl. kondák) kuin suomen kieleenkin. Yleisimmin kontakki-sana on tuttu suurelle yleisölle juuri joulun yhteydestä. Joulukontakki on kuuluisin ja tutuin kontakki kaikille maailman ortodokseille. Tarkemmin sanoen kyse on kontakkirunoelmasta, 500-luvulla syntyneestä taidokkaasta runolajista ja -mallista. Kuuluisin kontakkirunoilija oli tuolloin elänyt Romanos Melodos, jonka muistoa kunnioitetaan lokakuun 1. päivänä. Häneltä säilynyt tuotanto on laaja ja hänen kätensä jälki on luettavissa lähes jokaisen suuren juhlan palvelusteksteissä. Hänen maineensa tähden on jälkimaailmalle säilynyt myös lukuisa joukko epäaitoja Romanos-kontakkeja. Romanos myös sävelsi runoelmansa ja siksi hän sai lisänimekseen melodos, säveltäjä. Me käytämme kontakki-nimeä kontakkirunoelman johdantosäkeestä, prooímionista. Sitä seuraa varsinaisessa kontakkirunoelmassa yleensä yli kaksikymmentä pidempää säkeistöä, joita kutsutaan iikosseiksi (kr. oíkos). Näistä iikosseista yleensä vain ensimmäinen on säilynyt käytössä nykyisissä jumalanpalveluskirjoissamme. Muut iikossit ovat jääneet varastoon ja ovat tutkijoiden ja alan harrastelijoiden intohimona. Seurakuntalaisille tutuimmat iikossit ovat hautauspalveluksen ja pääsiäisen aamupalveluksen iikossit. Papin hautauskaavassa kontakki on säilynyt kokonaisena. Romanoksen kontakkirunoelmat ovat kuin arkkitehtoonisia luomuksia. Oikos-sana merkitsee taloa ja näin useat iikossit muodostavat ikään kuin monihuoneisen sävel- ja runopalatsin, jota pitää koossa kaksi pylvästä. Toinen niistä on johdantosäkeen päätössäe, (kr. efýmnion) johon myös jokainen iikossi päättyy. Toinen on ns. ákrostikhos, joka koostuu iikossien alkukirjaimista ja toimii samalla veisaajien muistisääntönä, että kaikki iikossit tulee lauletuksi oikeassa järjestyksessä. Näin johdantosäe, prooimion, jota me kutsumme kontakiksi, on kuin koko runoelman päätykolmio, arkkitraavi. Kontakki-sanan etymologia on jäänyt hämäräksi. Sen on ehdotettu tarkoittavan mm. pientä keppiä, jonka ympärille pergamentti on kääritty rullalle. Alkuperäisestä kontakkirunoelmasta saa oikean kuvan lukemalla akatistos-veisuja, joissa jokaista iikossia edeltää oma johdantosäe, joita kutsutaan myös kontakeiksi. Romanoksen joulukontakki jää helposti mieleen. Se on vaikuttava suomenkielisessäkin muodossa. Se on taidokas tiivistelmä jouludraamasta, - iskevää, tiedottavaa ja julistavaa runoutta - tarkalleen klassisen jouluikonin sanallinen toisinto: ”Tänä päivänä / Neitsyt / yliolennollisen synnyttää. Maa tarjoaa / luolan / lähestymättömälle. Enkelit / paimenten kanssa / ylistystä veisaavat. Tietäjät / tähden mukana / vaeltavat. Sillä / meidän tähtemme / on syntynyt pienen pieni lapsi – iankaikkinen Jumala!” Mitro Repo  Luettavaa: http://www.ortodoksi.net/index.php/Paluu_(kirja)