Kun kultaisen päivän myötä me virralla soudeltiin, tyttösten kädet taiten airoja hoiteli niin, vaan perämisen kanssa me jouduimme vaikeuksiin: sillä hetkenä joutenolon tuo keksintö kolmikon - nuo julmurit satua pyysi - vei laiskuuden nautinnon, ja kolmea ääntä vastaan olin aivan voimaton.
Tuo Valtias vanhin käski: "Nyt kerrokin meille miten..." ja Toinen tyynemmin toivoi: "Kertoisit hassusti siten..." vaan Kolmas tyttö kysyi alinomaan miten ja miten...?
Kun vihdoin vaiti oltiin, kun vallitsi hiljaisuus, niin kuvitelmat voitti ja maailma syntyi uus: näin polulle Ihmemaasi jouduit Hanna seikkailuus. Ja kertomisen taito vaikka väliin pakeni pois, ja tarinalle jatko vasta toiste luvassa ois, niin aina joku pyysi "Se toiste eikö olla vois."
Niin eteemme kasvoi satu, vähä vähältä Ihmemaa, sen hassut ja kiehtovat paikat, joihin puoliksi uskoa saa. Ja sitten käännyimme kotiin päin päivää laskevaa.
Oi pikkuinen Hanna avaa ovi tarinaasi näin ja lapsuuden unta pitkin käy muistojen taikaa päin: taas kukat Olipa-kerran-Maan ovat edessäs yllättäin.
jostain tämän saanut olen kun tytär Hanna mulla on...
Tuo Valtias vanhin käski: "Nyt kerrokin meille miten..." ja Toinen tyynemmin toivoi: "Kertoisit hassusti siten..." vaan Kolmas tyttö kysyi alinomaan miten ja miten...?
Kun vihdoin vaiti oltiin, kun vallitsi hiljaisuus, niin kuvitelmat voitti ja maailma syntyi uus: näin polulle Ihmemaasi jouduit Hanna seikkailuus. Ja kertomisen taito vaikka väliin pakeni pois, ja tarinalle jatko vasta toiste luvassa ois, niin aina joku pyysi "Se toiste eikö olla vois."
Niin eteemme kasvoi satu, vähä vähältä Ihmemaa, sen hassut ja kiehtovat paikat, joihin puoliksi uskoa saa. Ja sitten käännyimme kotiin päin päivää laskevaa.
Oi pikkuinen Hanna avaa ovi tarinaasi näin ja lapsuuden unta pitkin käy muistojen taikaa päin: taas kukat Olipa-kerran-Maan ovat edessäs yllättäin.
jostain tämän saanut olen kun tytär Hanna mulla on...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti